Headless-mallilla joustavuutta verkkopalveluiden ja PIM-ratkaisujen toteutuksiin
Headless-malli on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista tavoista toteuttaa modernit verkkosivustot ja liiketoimintasovellukset. Tämä johtuu siitä, että headless-malli tarjoaa suuremman joustavuuden ja skaalautuvuuden verrattuna perinteisiin monoliittisiin ratkaisuihin.
Se on tullut yhä suositummaksi myös prosessien kehittämiseen ja tuotetiedonhallinnan tehostamiseen liittyvissä projekteissa, sillä lähestymistapa tarjoaa suunnitteluun ja toteutukseen useita sellaisia etuja, joita ei aikaisemmin ollut asiakkaille ja eikä myöskään meille kehittäjille saatavilla.
Mitä Headless tarkoittaa?
Headless-malli tarkoittaa ohjelmistoarkkitehtuurin tyyliä, jossa perinteisessä toteutusmallissa tiiviisti sidoksissa olevat käyttöliittymä ja taustajärjestelmä ovat erotettu toisistaan. Tämä tarkoittaa, että verkkosivuston tai sovelluksen käyttöliittymä ei ole sidottu mihinkään tiettyyn backend-arkkitehtuuriin tai teknologiaan. Erottamalla käyttöliittymän visuaalisesta ulkoasusta huolehtiva frontend ja sovelluslogiikan toteuttamisesta ja tietojen käsittelystä vastuussa oleva backend, voidaan käyttöliittymän ulkoasua ja toiminnallisuutta muokata ja päivittää ilman, että tarvitsee huolehtia taustajärjestelmien sovelluslogiikan tai tietokannan päivittämisestä.
On tunnettu tosiasia, että CMS, eCommerce, PIM ja muiden vastaavien järjestelmien mukana tulevaa oletuslogiikkaa on varsin työlästä ja kallista muokata. Monessa tilanteessa yksinkertaisetkin kustomoinnit nousevat kustannuksiltaan liian suuriksi perinteisellä toteutusmallilla, jossa itse taustajärjestelmiä pyritään muokkaamaan. Headless-malli mahdollistaa huomattavasti kevyemmän tavan toteuttaa kustomointeja, jonka ansiosta pystymme kehittämään markkinoilla edukseen erottuvan palvelun varsin kustannustehokkaasti.
Headless-mallia voidaan hyödyntää tuotetiedonhallinnassa
Headless-malli tarjoaa verkkopalvelutoteutusten lisäksi uudenlaista teknologianäkökulmaa ja useita aitoja asiakas- ja käyttäjäetuja myös liiketoimintaprosessien ja tuotetiedonhallinnan kehitysprojekteihin. Mallia hyödyntäen esimerkiksi tuotetiedonhallinnan PIM-järjestelmästä voidaan noutaa tarvittava data API-rajapinnan kautta ja käyttää sitä minkä tahansa käyttöliittymän kanssa, koska sisältöä ei ole sidottu yhteen käyttöliittymään tai sivupohjaan.
Tämä on tärkeää myös monikanavaisen käyttäjäkokemuksen kannalta, sillä rikastettu tuotetieto voidaan jakaa ja esittää monipuolisesti erilaisilla alustoilla, kuten verkkosivuilla, mobiilisovelluksissa, digitaalisissa esitteissä ja tuotekatalogeissa, tai CRM:n ja markkinointiautomaation järjestelmien välillä.
Milloin Headless toteutus on perusteltua
Headless-ratkaisu ei ole aina paras vaihtoehto. Korkeatasoisia toteutuksia voidaan tehdä perinteisilläkin tavoilla. Headless on kuitenkin erityisen hyödyllinen silloin, kun asiakas tarvitsee skaalautuvan ja ketterän lähestymistavan lisäksi korkeaa tietoturvaa. Headless-mallissa se toteutuu, sillä käyttöliittymä ei ole suoraan yhteydessä sisällön hallintajärjestelmään, vaan sisältöä toimitetaan API-rajapintojen kautta. Näin palvelu ei ole alttiina samalla tavalla tietoturvariskeille, jotka usein liittyvät perinteisiin julkaisujärjestelmiin.
Hyödyntämällä Headless-mallia verkkopalveluratkaisuissa ja PIM-järjestelmän julkaisukanavien rakentamisessa, voimme parantaa asiakasyrityksemme tuotetiedon julkaisua, tarjota paremman asiakaskokemuksen, lisätä monikanavaisuutta, nopeuttaa markkinointikampanjoita ja parantaa tuottavuutta.
Asiakkaamme voivat hyödyntää myös uusia teknologioita ja alustoja nopeasti ja joustavasti, sillä käyttöliittymän muutokset eivät vaikuta sisältöön tai sen hallintajärjestelmään. Tämä mahdollistaa sen, että yritykset voivat nopeasti reagoida markkinoiden muutoksiin sekä kehittää liiketoimintaansa ketterästi.
Lue myös sarjan muut artikkelit:
Inertia organisaatiossa – selviytymisen este vai kehityksen mahdollisuus?
Muutokset liiketoimintaympäristössä vaikuttavat tarpeeseen reagoida ja kehittää yrityksen prosesseja – PIM avuksi?
Tuotehallinnan kehittäminen vaatii onnistuakseen vahvaa kumppanuutta