Kun sovelluskehitysprojekti ajautuu ongelmiin, näin se otetaan takaisin hallintaan
Sovelluskehitysprojekti on organisaatiossa harvoin sivuhanke. Se on usein liiketoiminnan kannalta kriittinen investointi. Kun kehitys ei etene, laatu on heikkoa ja aikataulut venyvät, vaikutukset näkyvät nopeasti koko organisaatiossa. Usein tilanteessa ollaan jo pitkällä ennen kuin todetaan ääneen, että projekti on ajautunut ongelmiin ja nykyinen toimintamalli ei enää toimi.
Olemme kuulleet tämän usein. Organisaatiot ottavat meihin yhteyttä, kun kehitys on jumissa ja etsitään ulospääsyä tällaisesta tilanteesta vaihtamalla kehittäjää. Yhteistä näille tapauksille on tarve saada projekti takaisin hallintaan, ei pelkästään teknisesti vaan myös päätöksenteon, aikataulujen ja kustannusten näkökulmasta. Näin me Mediasignalilla otamme sovelluskehitysprojektin onnistuneesti hallintaan.
Miksi sovelluskehitysprojekti ajautuu ongelmiin?
Ihan ensiksi on syytä miettiä, miksi sovelluskehitysprojektit ajautuvat ongelmiin. Ongelmiin ajautuneissa projekteissa toistuvat usein samat juurisyyt. Kehitystiimillä ei ole riittävää teknistä osaamista suhteessa järjestelmän vaatimuksiin, arkkitehtuuria ei ole suunniteltu kestämään muutoksia tai projektia johdetaan puhtaasti tehtävälistojen eikä kokonaisuuden kautta.
Yleistä on myös se, että toimittaja toimii reaktiivisesti ja toteuttaa vain sen, mitä asiakkaalta pyydetään, ilman että kukaan kyseenalaistaa ratkaisuja, tuo vaihtoehtoja esiin tai huomioi pitkän aikavälin vaikutuksia.
Lopputuloksena projekti etenee teknisesti, mutta liiketoiminta ei saa käyttöönsä heille aidosti arvoa tuottavaa ja kestävää ratkaisua.
Näin tunnistat, että sovelluskehitysprojekti on vaarassa epäonnistua
Usein ongelmat eivät synny yhdessä hetkessä, vaan kasaantuvat vähitellen. Kehitys tuottaa jatkuvasti bugeja, vanhoja asioita rikkoutuu uusien muutosten myötä ja testaus jää puutteelliseksi. Aikatauluista puhutaan ylätasolla, mutta konkreettinen näkyvyys etenemiseen puuttuu.
Tyypillinen merkki on myös se, että kustannukset kasvavat, mutta liiketoiminta ei saa käyttöönsä valmista tai luotettavaa ratkaisua. Samalla dokumentaatio on vajavaista ja järjestelmän ymmärrys on käytännössä yhden tai kahden kehittäjän varassa.
Mitä sovelluskehitysprojektin haltuunotto käytännössä tarkoittaa?
Sovelluskehitysprojektin haltuunotto ei ole pelkkä kehittäjän vaihtaminen. Kyse on kokonaisvaltaisesta prosessista, jossa ensin pysähdytään ymmärtämään, missä kunnossa järjestelmä oikeasti on ja miksi nykyinen malli ei toimi.
Haltuunotto tarkoittaa teknisen, toiminnallisen ja prosessillisen tilanteen läpikäyntiä. Vasta tämän jälkeen voidaan arvioida realistisesti, miten projektia kannattaa jatkaa ja millä riskitasolla.
Ensimmäinen askel: Lähtötilanteen kartoitus ja lähdekoodin sekä dokumentaation tarkastelu
Ensimmäinen askel haltuunotossa on aina olemassa olevan järjestelmän tarkastelu. Pyydämme nähtäväksi lähdekoodin, dokumentaation, kehityslistat sekä kuvauksen ongelmista ja toiveista jatkon suhteen.
Miksi lähdekoodi ja dokumentaatio ratkaisevat? Lähdekoodiin tutustuminen paljastaa nopeasti, onko kyse hallittavasta teknisestä velasta vai rakenteellisista ongelmista. Ilman tätä vaihetta annetut arviot olisivat arvailua, eivätkä palvelisi asiakasta pitkällä aikavälillä.
Tekninen arviointi: kannattaako korjata vai rakentaa uudelleen?
Kaikkea olemassa olevaa ei aina kannata korjata. Osa koodipohjista on rakennettu tavalla, jossa jokainen muutos kasvattaa riskiä ja hidastaa kehitystä entisestään. Toisaalta monissa tapauksissa merkittävä osa järjestelmästä on täysin käyttökelpoista, kunhan ongelmalliset kohdat tunnistetaan.
Päätös korjaamisen ja uudelleenrakentamisen välillä tehdään teknisten faktojen perusteella. Arvioinnissa painottuvat muun muassa koodin testattavuus, rakenne, riippuvuudet ja kyky vastata tuleviin muutoksiin.
Ketterä eteneminen haltuunottoprojektissa: miksi kaikkea ei kannata paketoida etukäteen?
Toisen toimittajan tekemän järjestelmän päälle ei ole realistista rakentaa suurta, kiinteähintaista kokonaisuutta ilman yllätyksiä. Siksi etenemme haltuunotoissa vaiheittain ja pienissä kokonaisuuksissa.
Arvioimme ensin rajatun joukon tehtäviä, toteutamme ne ja raportoimme löydökset avoimesti. Näin asiakas saa jatkuvasti ajantasaista tietoa järjestelmän todellisesta kunnosta ja voi tehdä päätöksiä faktojen, ei oletusten pohjalta.
Asiakkaan rooli päätöksenteossa haltuunoton aikana
Haltuunotto ei ole suljettu tekninen prosessi, vaan meillä Mediasignalilla se on tiivistä yhteistyötä asiakkaan kanssa. Asiakas päättää, mitä korjataan, mitä uudistetaan ja mihin panostetaan, mutta päätöksenteon tueksi tuodaan selkeä tekninen ja liiketoiminnallinen näkemys. Me tuomme keskusteluihin asiantuntemuksen ja kehitysehdotukset, mutta niin, että kustannukset, riskit ja hyödyt tehdään näkyviksi. Näin päätöksenteko helpottuu ja projektin suunta pysyy hallittuna.
Miten asiantuntijakumppani tuo lisäarvoa pelkän toteutuksen sijaan
Merkittävin ero ongelmiin ajautuneissa projekteissa on usein kumppanin rooli. Pelkkä toteuttava kehittäjä ei kanna vastuuta kokonaisuudesta, vaan tekee sen mitä pyydetään.
Asiantuntijakumppani taas haastaa ratkaisuja, tuo esiin vaihtoehtoja ja nostaa esiin riskit jo ennen kuin ne realisoituvat. Tämä korostuu erityisesti haltuunottotilanteissa, joissa jokaisella päätöksellä on vaikutus projektin tulevaisuuteen.
Onnistunut haltuunotto palauttaa hallinnan ja ennustettavuuden
Kun projekti saadaan haltuun, kehitys muuttuu ennustettavaksi. Aikataulut perustuvat todelliseen työmäärään, tekninen laatu paranee ja liiketoiminta voi luottaa siihen, että järjestelmä kehittyy oikeaan suuntaan.
Usein jo ensimmäiset viikot haltuunoton jälkeen tuovat näkyviä parannuksia, kun suurimmat pullonkaulat ja riskit on tunnistettu ja käsitelty.
Milloin on oikea hetki hakea apua projektin haltuunottoon?
Jos kehitys ei etene, ongelmat toistuvat ja keskustelu toimittajan kanssa pyörii samoissa teemoissa ilman muutosta, on usein syytä pysähtyä. Mitä pidempään tilannetta jatketaan, sitä enemmän tekninen ja taloudellinen velka kasvaa.
Haltuunotto ei ole epäonnistumisen merkki, vaan keino estää suuremmat vahingot ja palauttaa projekti hallintaan.
Yhteenveto, ulospääsy ongelmallisesta sovelluskehitysprojektista on mahdollinen
Ongelmiin ajautunut sovelluskehitysprojekti ei ole harvinaisuus, mutta se ei tarkoita, että koko investointi olisi menetetty. Oikein toteutettu haltuunotto perustuu avoimuuteen, tekniseen realismiin ja vaiheittaiseen etenemiseen.
Kun järjestelmän todellinen tila ymmärretään ja päätökset tehdään faktoihin nojaten, projekti voidaan vielä viedä hallitusti maaliin ja rakentaa kestävä pohja jatkokehitykselle.
Kaipaatko asiantuntijan näkemystä? Ota meihin yhteyttä!
Sinua saattaisi myös kiinnostaa:
Blogi: Teknologiavelka – kivireki, joka hidastaa yrityksen kehitystä
Blogi: Sovelluskehitysprojektin siirto toiselle toimittajalle: näin onnistut
Blogi: Sovelluskehitys – Mitä räätälöity sovelluskehittäminen on?
Asiakastarina: Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy – Raportointijärjestelmä Suomen pakkausmateriaaleille
